Mielipidekirjoitus Kauppalehti 20.3.2025
Yhteiskunnan toimivuus edellyttää, että sähköä on riittävästi. Asia nousee puheenaiheeksi erityisesti tyyninä pakkaspäivinä, samoin kuin tuotantolaitosten vikaantumisien ja myös viime aikojen kaapelirikkojen yhteydessä.
Suomessa rakennusten lämmitykseen kuluu tällä hetkellä noin neljäsosa kaikesta kulutetusta energiasta, ja kasvava osa siitä tuotetaan sähkötoimisten lämpöpumppujen avulla.
Väliaikaiset yksilö- ja yritystason kulutusjoustot toimivat akuuttina helpotuksena, mutta pysyviä ja laajamittaisia ratkaisuja on viisasta etsiä myös kysynnän puolelta.
Yksi vastaus löytyy kiinteistöjen lämmitystarpeen vähentämisestä niiden rakenteellista energiatehokkuutta parantamalla.
Ei parannusta 15 vuoteen
Logiikka on yksinkertainen. Jos 1970–980-luvun varsin löysien rakennusmääräysten mukaan rakennetun talon eristää paremmin,
lämmitysenergian tarvetta voi vähentää pysyvästi jopa 20 prosenttia, kun lämpö ei enää pääse vuotamaan ulos.
Valtakunnan tasolle skaalattuna parempi eristäminen tarkoittaa rakennusten lämmittämiseen kuluvan kokonaisenergian tarpeen vähenemistä jopa noin viidenneksellä.
Vähennyspotentiaali on siis merkittävä. Ja kun kulutus vähenee, samalla vähenevät myös päästöt. Erityisesti kysynnän piikkitunnit ovat päästöjen kannalta hyvin ongelmallisia,
koska silloin käynnistetään saastuttavimmatkin tuotantolaitokset sekä sähkön että lämmön tuotannossa.
Vaikka tilanne on tiedossa, ei Suomen rakenteellisen energiatehokkuuden vaatimuksia ole parannettu 15 vuoteen. Juuri nyt on otollinen hetki päivittää ne,
sillä EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiiviä ollaan viemässä kansalliseen lainsäädäntöön.
Pitkän tähtäimen investointi
EPBD-direktiivin kansallisessa toimeenpanotyössä ei pidä tyytyä hallitusohjelman mukaisesti minimivaatimuksiin.
Energiatehokkuuden lisäämiseksi on vihdoin asetettava kunnianhimoiset tavoitteet, jotta kiinteistökanta saadaan
tältä osin kuntoon ja sähkön riittävyyshaasteet helpottavat.
Rakenteellinen energiatehokkuus on pitkän tähtäimen investointi, joka maksaa itsensä takaisin jo pelkkinä kustannussäästöinä.
Samalla pääsemme lähemmäksi päästövähennystavoitteita, joihin Suomi on sitoutunut.
Bernt Nordman
ilmasto-ohjelman johtaja, WWF Suomi
Peter Lind
toiminnanjohtaja, Energiatehokas Eristeteollisuus ry
Lue juttu täällä
Tiukemmat energiatehokkuusmääräykset helpottaisivat sähkön riittävyyttä pysyvästi | Kauppalehti